Taiturin taidelajit
Draama, musiikki, sanataide, sirkus, tanssi ja liike, visuaaliset taiteet
Draama
Draamallisen toiminnan peruslähtökohtia on tutustuttaa lapsi omaan itseensä, ajatuksiin ja tunteisiin. Voimme rohkaista lasta ilmaisemaan itseään ja kasvattaa hänen itseluottamustaan, itsetuntoa erilaisissa tilanteissa. Sana itsetunto voidaan jakaa kahtia, kun pohditaan sen merkitystä. Itse olen minä ja tunto on, sitä millaisena itseni tunnen, eli missä asioissa tunnen olevani vahva. Jokaisella meillä on vahvuuksia. Lapsen vahvuudet saavat tulla esille toiminnassa, mutta niin, että kaikilla muilla on myös vahvuuksia. Vahvuuksien yhdistäminen tekee meistä yhdessä vahvoja.
Mielikuvituksen rikas käyttö on näyttämöllisen toiminnan kulmakiviä. Lapsi tarvitsee rohkaisua omissa ratkaisuissaan. Kaikessa on kuitenkin tärkeää yhdessä tekeminen. Omaan ideaan vaikuttavat muiden ajatukset ja tilanteiden kehitteleminen. Muiden kanssa toimiminen kehittää vuorovaikutusta ja opimme huomioimaan muita. Draama lapsen arjessa on yhtä kuin lapsen leikki. Lapsi rakentaa leikkiessään tarinaa, joka tapahtuu jossain tilassa ja siinä on mukana erilaisia toimijoita. Draamassa on sama periaate. Tila on näyttämö, tarina on näytelmä, jossa on erilaisia rooleja.
Otteita Lahti, Eija-Irmeli ja Rintala Leena 2017: Taiturin draamaopas – draaman opas varhaiskasvatuksen käyttöön. Seinäjoen kaupunki, s. 3
Musiikki
Taiturin musiikillisen ilmaisun tavoitteena on kokemuksellisuus, osallistavuus, sekä musiikkikasvatuksen monipuolisten mahdollisuuksien kokeileminen ja kokeminen yhdessä. Musiikin elämyksellinen kuunteleminen, ääniympäristön havainnointi, laulaminen, loruilu, rytmittely, soittaminen, sekä musiikkiliikunta yhdessä kasvattajan kanssa luovat yhteisen kokemuksen, elämyksen ja mahdollisuuden yhdessä oppimiseen ja vuorovaikutukseen. Mm.perussyke, sanarytmit, kehosoittimet sekä omalla äänellä leikittely muodostavat musiikillisen kodin. Tätä kaikkea rikastetaan muilla musiikin elementeillä, esimerkiksi dynamiikalla ja sointivärejä kuunnellen ja tutkien. Musiikin herättämien ajatusten ja tunteiden sanallistaminen tai ilmaiseminen taideintegraation kautta antaa mahdollisuuden tunnetaitojen oppimiseen, esimerkiksi tunteiden tunnistamiseen. Yhdessä soittaminen ja musiikkiesitysten luominen prosessinomaisesti vuorovaikutuksessa tuovat kokemuksia yhdessä tekemisen onnistumisesta sekä yhteisöllisyydestä. Musiikkikasvatuksella voidaan tukea laajasti lapsen senso-motorisia, sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja.
Rauhala, Riikka 2022: Taiturin musiikki
Sanataide
Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi, ja siten tuntea olevansa osallinen ympäristössään. Osallisuus tarkoittaa sitä, että lapsi voi ilmaista ajatuksiaan ja hänen näkemystään arvostetaan. Kieli on tärkein välineemme, jolla saamme tietoa ympäristöstä ja muista ihmisistä. Kielen avulla ilmaisemme itseämme muille ja se mahdollistaa osallisuutemme yhteisössä. Kieli kehittyy vain vuorovaikutuksessa. Sanataiteen avulla herätämme kiinnostusta kieleen ja opimme sanallistamaan toimintaa, tunteita ja ajatuksia. Sanataide antaa välineitä kehittää ilmaisua. Sanataide voi käyttää apuna muita taiteenaloja, kuva- ja tanssitaiteita sekä musiikkia ja draamaa. “Sanataidekasvatuksen perustavoite on tukea lapsen kirjallisen ja suullisen ilmaisun kehittymistä. Sanataiteessa korostetaan ilmaisemisen iloa ja rohkeutta leikkiä sanoilla. Tavoitteena on tukea lapsessa rohkeutta löytää oma äänensä ja luonteva tapa ilmaista ajatuksiaan, jotta hän voisi sitä kautta ymmärtää sekä itseään että muita paremmin” (Taiteen perusopetus/sanataide edu.fi) Taiturin sanataide on hauskaa ja rohkaisee lasta viestimään. Se lähtee lapsen kokemusmaailmasta. Taiturin sanataiteilijat tutustuvat sanojen maailmaan satuillen ja tarinoiden ja oppivat myös mediataitoja.
Otteita Seppänen, Tuija 2017: Taiturin sanataideopas – sanataidetta varhaiskasvatuksen käyttöön. Seinäjoen kaupunki, s. 3
Sirkus
Varhaiskasvatuksessa toteutettava Taiturin sirkustoiminta pohjautuu sosiaalisen sirkuksen toiminnan periaatteisiin, ja se on suunniteltu huomioiden varhaiskasvatuksen kohderyhmä, konteksti sekä tavoitteet.
Sosiaalinen sirkus on ”sirkustoimintaa, jossa sirkus toimii välineenä muiden taitojen tai tavoitteiden saavuttamiseen. Sosiaalisen sirkuksen toiminnan suunnittelussa korostuvat osallistujaryhmän toimintakyvyn, kiinnostuksen kohteiden sekä valmiuksien huomioiminen, ja toisaalta osallistumisen esteiden poistaminen.” (Suomen Nuorisosirkusliitto 2022)
Sirkustoiminnan tavoitteiksi varhaiskasvatuksessa voidaan nostaa Sosiaalisen sirkuksen hyvien käytäntöjen oppaaseen kootusta listasta esimerkiksi onnistumisen kokemukset, yhdessä tekeminen, rohkeus kokeilla ja epäonnistua, ilon tuottaminen, oman luovuuden löytäminen sekä itsetunnon vahvistuminen (Hyttinen ym. 2011, 19). Oheiset tavoitteet liittyvät hyvin koko varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin. Sirkustoiminta sanana korostaa osallistujien tekijyyteen ja toimijuuteen liittyvää näkökulmaa, joka yhdistyy sirkustaiteeseen ja sen tekniikan kautta toteutettuihin toimintoihin.
Sirkustoimintaa varhaiskasvatuksessa voidaan toteuttaa eri painotuksilla taidon ja taiteen, vapauden ja sääntöjen sekä taiteen ja liikunnan välimaastoissa liikkuen. Onnistuneessa sirkustoiminnassa olennaista ovat kasvattajan taidepedagogia, innostava asenne sekä tavoitteisiin sopivat sirkuslajit ja –välineet. Sirkustoiminnassa lapsi voi kehittää motorisia taitoja, toimia sekä yksin että osana ryhmää, oppia temppuja ja taitoja, sekä keksiä itse uusia tapoja käyttää kehoaan ja sirkusvälineitä itsensä ilmaisemisessa. Varhaiskasvatuksessa toteutettava sirkustoiminta, joka korostaa onnistumisen kokemuksia, innostamista osallistumiseen ja kokeilemiseen, kehittää aikuisen ja lapsen välistä vuorovaikutusta sekä yhdessä tekemistä.
Lähteet:
Huuskonen, T. 2019. Mielihuvitus! – sirkustoiminta varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyö. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121827322
Hyttinen, H., Kakko, S-C., Karkkola, P. & Åstrand, R. 2011. Sosiaalisen sirkuksen hyvien käytäntöjen opas. Tampere: Tampereen yliopisto, Tutkivan teatterityön keskus. http://www.kulttuuriakaikille.fi/doc/tietopaketit_ja_oppaat/Sosiaalisen_sirkuksen_hyvien_kaytantojen_opas.pdf
Suomen Nuorisosirkusliitto 2022. Sosiaalinen sirkus https://snsl.fi/sosiaalinen-sirkus/#.YmZw6e3P271
Tanssi ja liike
Tanssi ja luova liikkuminen ovat lapsille luonnollista toimintaa, johon heitä tulee kannustaa. Samalla, kun motoriset taidot kehittyvät uudenlaisten liikkumistapojen myötä, kehittyvät myös lapsen arvostus ja suvaitsevaisuus omaa luovaa kehoaan ja toisia kohtaan. On tärkeää luoda aidosti salliva, turvallinen ja kuunteleva ilmapiiri, jossa sekä lapset että aikuiset voivat vapautua ja heittäytyä uudenlaiseen tekemiseen. Prosessi on aina lopputuotoksia tärkeämpi, tanssihetket eivät siis tähtää esityksen tekemiseen, vaikka antavatkin siihen hienoja mahdollisuuksia.
Aikuisen uskaltaessa osallistua täysipainoisesti luovaan toimintaan rohkaistuvat lapsetkin kokeilemaan ehkä jännittäviltä tuntuvia uusia tehtäviä. Tavoitteena on toiminnan lapsilähtöisyys. Tanssihetkiin osallistumisen tulee olla vapaaehtoista. Osallistavuus tanssihetkessä tarkoittaa sitä, että kaikki voivat vaikuttaa tanssihetken sisältöön oman valinnan ja tanssihetkisuunnitelmaan jätetyn joustovaran kautta. Toisto ja tehtäviin syventyminen on tanssihetkissä tärkeää. Osallistavan tanssihetken ajatusmaailmassa jokainen liike, joka ei vahingoita itseä tai muita, on oikein. Luottamus siihen, että kelpaa liikkujana ja pystyy oppimaan uutta, on jokaiselle lapselle ja aikuiselle kuuluva oikeus. Tanssihetkien tehtävä on tukea positiivista minäkuvaa realistisella tavalla: lapsen luoma liike hyväksytään arvokkaana, mutta häntä kannustetaan myös kehittymään eteenpäin, kokeilemaan ja oppimaan uutta.
Otteita Hämäläinen, Emilia 2017: Taiturin tanssiopas – tanssin opas varhaiskasvatuksen käyttöön. Seinäjoen kaupunki, s. 4-7
Visuaaliset taiteet
Kuvataidekasvatus nähdään keinona auttaa lapsia näkemään laajemmin ja sitä kautta luoda syvempää ymmärrystä ympäröivästä maailmasta. Kuvataiteen merkitys on tukea lapsen omaa luovuutta sekä kognitiivista kehitystä. Kuvataidekasvatuksen avulla lapset saavat valmiuksia itsensä ilmaisuun, sekä erilaisten elämysten ja kokemusten vastaanottamiseen. Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia nauttia kuvien tekemisestä ja erilaisia esteettisiä elämyksiä ja kokemuksia taiteen äärellä. Varhaiskasvatusikäiset lapset kokeilevat erilaisia kuvan tekemisen tapoja, välineitä ja esimerkiksi maalaamalla, piirtämällä, muotoilemalla, rakentamalla ja mediaesityksiä tekemällä. Materiaalit ja tekniikat ja niiden yhdistelmät voivat olla kokeilevia ja yllättäviä. Lasten kanssa keskustellaan heidän tekemistään kuvista, taideteoksista ja mediasisällöistä. Kuvataidetta tehdessään lapsi tutkii taiteen kohdettaan ja sen avulla ilmaisee muille ajatuksiaan ja tunteitaan. Lapset harjoittavat kuvallista ajatteluaan, havainnointiaan ja kuvien tulkintaa sekä toisten lasten että kasvattajien kanssa.
Varhaiskasvatusikäisen lapsen kuvallinen toiminta ja ilmaisu ovat mukana kokonaisvaltaisesti hänen arjessaan ja kehityksessään. Kuvan tekemisen taitoja kehitetään moniaistisesti sekä yhteyksiä muihin ilmaisun muotoihin rakentaen. Kuvalliseen ilmaisuun liittyy vahvasti kaikki lapsen aistit ja lapsi tekee ympäristöstään tarkkoja näkö- ja kuuloaistiin perustuvia havaintoja. Kuvan tekemiseen liittyy luontevasti sosiaalisuus. Sosiaalisuus kuvan tekemisestä liittyy siihen, että kuvalla on voimaa sen ollessa olemassa yhteisössä, jossa kuva voidaan jakaa ja reagoida sen merkityksiin.
Suunnittelutaitoja, luovaa ongelmaratkaisua, rakenteiden, materiaalien ja tekniikoiden tuntemusta harjoitellaan niin kuvataidekasvatuksessa kuin käsityöllisessä toiminnassakin. Käsityölliseen toimintaan kuuluu muovailua, rakentelua, ompelua ja nikkarointia. Käsityöllisen toiminnan ja ilmaisun tavoitteena on tarjota lapsille tekemisen, kokemisen ja oivaltamisen iloa sekä nautintoa työskentelystä, jossa oma luovuus ja kädenjälki näkyvät. Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia itse kokeilla, tutkia ja yhdistellä erilaisia pehmeitä ja kovia materiaaleja sekä opetella työskentelyssä tarvittavia tekniikoita. Lasten käsityöllisessä toiminnassa voidaan tarkastella ja hyödyntää sekä lasten taustoihin liittyviä, että paikallisia käsityöperinteitä.
Timonen, Virpi 2022: Taiturin visuaaliset taiteet